Kuntouttava työtoiminta lisää pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia mutta ei työllistä

Pitkäaikaistyöttömiä HFU ry:n pyttipannujonossa Oulun keskustassa huhtikuussa 2009.  Kuva: Ajassa Nyt.

(18.1.2011 / THL)  Kuntouttava työtoiminta parantaa pitkäaikaistyöttömien arjessa selviytymistä ja jarruttaa syrjäytymistä. Työtoimintajakson aikana työttömien työ- ja toimintakykyä voidaan arvioida, heidän mahdollisia sairauksiaan hoitaa ja heidän selviytymistään taloudellisista vaikeuksista selvittää. Lisäksi toimintapaikan yhteisöön kuuluminen tuo vaihtelua pitkäaikaistyöttömän tilanteeseen, uusia sosiaalisia suhteita ja osallistumisen kokemuksia, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta. Tulosten mukaan kuntouttava työtoiminta johtaa vain harvoin pitkäaikaistyöttömän työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Kyse on enemmän sosiaalisesta kuin ammatillisesta kuntoutuksesta.

Tutkimuksessaan THL selvitti, mihin pääkaupunkiseudulla vuosina 2008 ja 2009 kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet 257 pitkäaikaistyötöntä jakson jälkeen siirtyivät. Noin 5 prosenttia heistä siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen, kun taas viidesosa (20 prosenttia) siirtyi uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle. Keskimäärin joka kymmenes asiakas siirtyi hoitoon, kuntoutukseen tai työkyvyn arviointiin. Suurin osa palasi työttömiksi.

Valtaosa asiakkaista (82 prosenttia) arvioi kuntouttavan työtoiminnan hyväksi ratkaisuksi senhetkisessä elämäntilanteessaan. Lähes neljäsosa asiakkaista oli ohjattu jakson aikana terveystarkastukseen ja saman verran asiakkaita oli osallistunut päihde- ja mielenterveyshoitoon tai kuntoutukseen. Suuri osa asiakkaista (38 prosenttia) toivoi saavansa jatkossa palkkatyötä, ja reilusti yli puolet arvioi oman työkykynsä vähintäänkin tyydyttäväksi. Asiakkaiden työhalukkuus haastaa työ- ja elinkeinohallinnon kehittämään toimenpiteitään siten, että ne tulevat nykyistä paremmin pitkäaikaistyöttömiä vastaan. Erityisesti ammatilliseen koulutukseen pääsyssä kaivataan joustavuutta. Olisi myös aiheellista uudelleen arvioida kuntien ja valtion roolia pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä ja työpaikkojen luomisessa.

Tutkimus osoittaa, että kunnissa on tärkeää tuntea kuntouttavan työtoiminnan sosiaali- ja hyvinvointipoliittisia vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien elämään. Kuntien aktivointitoimille tulisi asettaa myös näitä vaikutuksia koskevia strategisia tavoitteita.

Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää lakisääteistä aktivointia pitkäaikaistyöttömille. Sen tavoitteena on parantaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja edistää osallistumista työhallinnon toimenpiteisiin. Työtoiminta on vastikkeellista työtä erilaisilla työpajoilla, kierrätyskeskuksissa, järjestöissä tai vaikkapa kunnan vanhustenhuollon yksiköissä. Työtoiminnan jakso kestää 3-24 kuukautta, ja sen aikana asiakkaan toimeentulona on työmarkkinatuki/toimeentulotuki sekä 9 euron päiväkorvaus. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen johtaa työmarkkinatuen menettämiseen määräajaksi tai toimeentulotuen vähenemiseen.

Vuosittain kuntouttavassa työtoiminnassa on noin 10 000 – 12 000 pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Pääkaupunkiseudulla on suurin valikoima erilaisia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja.

Lähde:

Jarno Karjalainen & Vappu Karjalainen: Kuntouttava työtoiminta – aktiivista sosiaalipolitiikkaa vai työllisyyspolitiikkaa? Empiirinen tutkimus pääkaupunkiseudulta, THL Raportti 38/2010.