![]() |
|
|
ISSN 1797-3120
HarrastuksetYhteiskunta ja me Paikkakunnat Työ Lemmikit Vapaa aika
|
Lisää pienpuolueita Suomen poliittiselle kartalle (19.1.2009 Ajassa Nyt) Eduskunnassa on tällä hetkellä kahdeksan puoluetta. Vaikka eduskuntavaaleihin on vielä aikaa eivätkä eurovaalitkaan ole aivan ovella (vaalipäivä on sunnuntai 7.6.2009 ja ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 27.5.-2.6. ja ulkomailla 27.-30.5.), riittää uusia yrittäjiä Suomen poliittiselle kartalle. Osa heistä kerää vielä kannattajakortteja, osa on jo puoluerekisterissä ja jotkut yrittävät puoluerekisteriin uudelleen. Uusimpina tulokkaina kannattajakortteja keräämässä ovat ainakin Piraattipuolue, Tietoyhteiskuntapuolue, Liberaalit, Islamilainen puolue ja Suomen Konservatiivit. Tällä hetkellä suomessa on rekisteröitynä 14 eri puoluetta. Vain puoluerekisteriin merkityllä puolueella on oikeus käyttää nimessään lyhennystä r.p. (rekisteröity puolue) erotuksena lyhenteestä r.y. (rekisteröity yhdistys). Päästäkseen rekisteröidyksi puolueeksi täytyy rekisteröidyn yhdistyksen mm. kerätä 5000 kannattajakorttia. Jos puolue ei kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa saa läpi yhtään edustajaa, puolue poistetaan rekisteristä. Se voi kuitenkin hankkia uudelleen tarvittavat kannattajakortit ja päästä näin jälleen puoluerekisteriin. Puoluerekisteriin on 1.2.1969 lukien merkitty yhteensä 35 eri puoluetta. Valinnan varaa siis riittää. Kaksi kertaa eduskuntavaaleissa ilman ehdokkaita jääneet ja näin puoluerekisteristä pudonneet puolueet, Köyhien Asialla ja Itsenäisyyspuolue, keräsivät kuntavaaleihin uudelleen tarvittavat kannattajakortit ja osallistuvat siis myös seuraaviin eduskuntavaaleihin rekisteröityinä puolueina. Samasta syystä puoluerekisteristä pudonnut Suomen Kansan Sinivalkoiset sen sijaan jatkaa rekisteröitynä yhdistyksenä ja kerää edelleen kannattajakortteja. Myös aiemmin eduskuntapuolueina vaikuttaneet ja nyt uudelleen pyrkivinä ovat ainakin Suomen Kommunistinen Puolue ja Liberaalit. Myös Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta kertoo pohjaavansa vanhaan, 1918 perustettuun Suomen Kommunistiseen Puolueeseen. (Vuonna 1944 SDP:n oppositio ryhtyi yhteistyöhön kommunistien kanssa, mistä oli seurauksena vuonna 1944 Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) perustaminen. SKP:ssa erimielisyydet kärjistyivät vuonna 1969 avoimeksi konfliktiksi, jolloin puolue jakaantui käytännössä "enemmistöläisiin" ja "vähemmistöläisiin". 1980-luvulla suuntana oli yhtenäistäminen, ja vuonna 1990 SKP ja SKDL yhdistettiin kokonaan uudeksi puolueeksi, Vasemmistoliitoksi (VAS). Vuonna 1959 Maalaisliitosta (vaihtoi nimensä Keskustapuolueeksi 1962) lohjennut Suomen Maaseudun Puolue (SMP) nousi yllättävällä voimalla ja sai perustajansa Veikko Vennamon johdolla vuoden 1970 eduskuntavaaleissa huikean äänivyöryn. SMP hajosi kuitenkin pian kahtia ja kaatui lopulta taloudellisiin vaikeuksiin 1990-luvun alussa. Sen seuraajaksi perustettiin vuonna 1995 Perussuomalaiset (PS). Keskiryhmiin pyrki vetoamaan myös vuonna 1965 Kansallisen Edistyspuolueen ja sittemmin Suomen Kansanpuolueen seuraajaksi perustettu Liberaalinen Kansanpuolue. Suomessa vaikutti myös 1880 -luvulla lyhytaikainen Liberaalinen puolue. Lähde: Oikeusministeriön puoluehistoriaa -sivut) Tämä siis vähän historiasta. Uusissa yrittäjissä on joskus mukana kokeneitakin politiikan vaikuttajia. Nyt ei sitten muuta kuin kannattajakortteja täyttelemään seuraavia vaaleja silmällä pitäen, jos kahdeksasta eduskunnassa olevasta tai neljästätoista rekisteröidystä puolueesta ei itselle sopivaa aatemaailmaa tunnu löytyvän.
|