Kunta- ja järjestövastaajat ovat eniten huolissaan nuorten alkoholinkäytöstä ja sen seurauksista. Ensimmäistä kertaa nousee esille myös vanhempien liiallisen alkoholinkäytön aiheuttama kuormitus perheen lapseen ja nuoreen.

Päihdehuollossa eniten resursoinnin puutteita on katkaisuhoidossa, kuntouttavassa laitoshoidossa ja asumispalveluissa. Toisaalta heikkoja myönteisiä kehitysvirtoja vastaajat näkevät ehkäisevän päihdetyön lisääntymisessä sekä moniammatillisen yhteistyön rakentumisessa eri toimijoiden kesken.

Suomen hallitukselta halutaan edelleenkin alkoholin hinnan korotusta ja korvamerkittyä rahaa päihdetyöhön.

Kasvava huoli lasten ja nuorten selviytymisestä

Erityisen huolissaan vastaajat ovat nuorten päihteiden käytöstä ja sen seurauksista. Kuntavastaajista 43 % sanoo tämän olevan yksi alueensa vakavimmista ongelmista. Vaikka nuorten päihteiden käytössä ja asenteissa päihteettömyyttä kohtaan nähdään tapahtuneen myös myönteistä kehitystä, osa nuorista käyttää päihteitä aiempaa enemmän. "Huolestuttavaa on nuorten kasaantuva ryyppääminen ja jakautuminen alkoholia käyttämättömiin ja ongelmakäyttäjiin", eräs vastaajista kommentoi.

Vanhempien päihteiden käytön kielteiset vaikutukset lapsiin ja perhe-elämään nostaa erityishuoleksi 37 % kuntavastaajista ja viidennes järjestöjohtajista. Ongelmat näkyvät mm. perheväkivaltana ja huostaanottoina. Lastensuojelutarpeiden herätessä ongelmat ovat usein kehittyneet jo pitkälle. Kunta- ja järjestövastaajat olivat huolissaan päihdeongelmaisten vanhempien lasten syrjäytymisriskin lisääntymisestä ja ongelmien siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Perheissä, joissa vanhemmat itse käyttävät runsaasti alkoholia, myös lasten ohjaus ontuu.

Heikentynyt taloustilanne tuntuu

Päihdebarometriin vastanneista joka neljäs nosti vakavimmiksi päihteiden käytön aiheuttamiksi seurauksiksi terveysongelmat, tapaturmat ja kuolemantapaukset. Lisäksi järjestöjohtajista 27 % nosti vakavimmaksi ongelmaksi mielenterveysongelmien sekä kaksois- ja kolmoisdiagnoosipotilaiden lisääntymisen. Yli 20 % korosti päihteiden käytön lisäävän syrjäytymistä, rikollisuutta, väkivaltaa, rattijuoppoutta ja turvattomuutta alueellaan.

Järjestövastaajista neljäsosa ei usko ongelmien helpottumiseen nyt tai tulevaisuudessa. Myös viidennes kuntavastaajista on sitä mieltä, että mitään myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut tai tapahtumassa.

Järjestöjohtajista 46 % sanoi, että palveluiden saantia on rajoitettu ja heikentynyt taloustilanne vaikeuttaa hoitoon pääsyä, kuntavastaajista samaa mieltä on 21 %. On toivottavaa, että kiristyneen taloustilanteen vuoksi kunnat eivät lyhytnäköisesti karsi päihdepalveluja minimiin.

Lähes 30 % vastaajista kertoi puutetta olevan katkaisuhoidosta. "Akuutille katkolle joutuu odottamaan kauan" , kertoi yksi vastaajista. Joka neljäs kunta koki ongelmaksi asumispalvelujen puutteen. Kuntouttavan laitoshoidon määrällisen heikkouden koki 22 % järjestöjohtajista.

Toisaalta myönteisenä kehityksenä kuntavastaajat kokevat moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön lisääntymisen.

Suomen hallitukselle terveiset:  alkoholin hintaa on korotettava

Suomen hallitukselle kuntien päihdeasiantuntijat ja järjestöjen johtajat lähettävät selkeät terveiset.
Alkoholin hintaa on korotettava. Kaikista vastaajista lähes 30 % oli tätä mieltä. Neljäsosa kuntavastaajista vaati selkeää resurssiohjausta päihdetyöhön. Järjestövastaajista lähes kolmasosa toivoi lisää ehkäisevää päihdetyötä ja varhaista puuttumista.

Lisätietoja Tekryn kehittämispäällikkö Ritva Varamäki, puh. 040 530 2223, ritva.varamaki@tekry.fi
ja suunnittelija Anna Järvinen, puh. 050 586 5677, anna.jarvinen@tekry.fi

Päihdebarometri 2009 - kuntien ja järjestöjen näkemyksiä päihdetilanteesta:
www.tekry.fi  > Ajankohtaista