Nuorten työllisyystilanne on selvästi heikentynyt

Valtio varautuu lisätoimiin

(7.3.2010 / Valtioneuvoston viestintäyksikkö)  Talouskriisi on heikentänyt nuorten työmarkkinatilannetta. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 15-24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 20,3 prosenttia ja sen arvioidaan nousevan 24 prosenttiin tänä vuonna. Tosin työttömien nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta on huomattavasti matalampi kuin heidän työttömyysasteensa (noin 10 prosenttia), koska suurin osa nuorista ei kuulu työvoimaan, vaan opiskelee.

Tämä ilmenee valtiovarainministeriön kansantalousosastolla laaditusta selvityksestä ”Nuoret työmarkkinoilla - miten nuorten työllistymistä tulisi edistää”. Tiistaina 2. maaliskuuta julkaistu selvitys tehtiin pääministeri Matti Vanhasen ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen toimeksiannosta.

Nuorten työttömyyden ennakoidaan selvityksen mukaan olevan pahimmillaan tämän vuoden keväällä, kun vastavalmistuneet tulevat työmarkkinoille. Tämän vuoksi nuorten työmarkkinatilanteeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Nuorten työttömyys on erityisen suhdanneherkkää. Verrattuna 1990-luvun lamaan työttömyystilanne ei toistaiseksi nykytaantumassa kuitenkaan ole heikentynyt yhtä nopeasti.

Työvoiman kysynnän ja koulutuksen alakohtaisen tarjonnan välillä on joiltakin osin epätasapainoa. Esimerkiksi työvoiman tarve sosiaali- ja terveysalalla ylittää selvästi nuorten koulutuksen tarjonnan. Koulutuksen tarjonta ja työvoiman kysyntä eivät ole myöskään alueellisesti tasapainossa.

Käytössä olevien, erityisesti nuoriin kohdistuvien työllistämistoimien ja muiden erityistoimenpiteiden kirjo on laaja. Koska valtion talouden kestävyysvaje on erittäin suuri, toimenpiteiden vaikuttavuuteen joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota. On arvioitava, millainen kustannus-hyötysuhde tietyillä toimenpiteillä on asetetun tavoitteen osalta. Monista olemassa olevista toimenpiteistä on seurantaa, joiden tulokset ovat rohkaisevia. Seurantaselvitykset eivät kuitenkaan kerro vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustutkimuksia on syytä tehdä ja kehittää sekä ottaa niiden tulokset entistä paremmin osaksi päätöksentekoa.

Pääpaino suhdannetilanteesta aiheutuvan työttömyyden hoitoon

Keväällä kärjistyvän nuorten työttömyyden kasvun torjuntaan on tarkoituksenmukaista käyttää toimenpiteitä, jotka ovat jo nyt käytössä tai eivät vaadi lainsäädäntöön muutoksia. Tällainen toimenpide on esimerkiksi palkkatuki. Tutkimusten perusteella yksityiselle sektorille suunnattu palkkatuki on vaikuttavuudeltaan ja kustannustehokkuudeltaan parempi kuin julkiselle sektorille suunnattu tuki.

Lisäksi voitaisiin harkita työnantajalle kohdistettua palkkatukeen pohjautuvaa työllistämisseteliä. Seteli voitaisiin ottaa käyttöön välittömästi, jolloin sen voi ajoittaa suhdannepoliittisesti nuorisotyöttömyyden huippuun kevääksi. Rajaamalla seteli valmistuneisiin pystyttäisiin toimenpide kohdistamaan tehokkaasti työttömyyden vakavimpien pitkän-ajan vaikutusten torjuntaan. Nykytaantumassa olisi perusteltua väliaikaisesti muuttaa palkkatuen odotusaikaa myös määräaikaisissa työsuhteissa.

Nuorten työmarkkinoille kiinnittymisessä on myös suhdanteista riippumattomia ongelmia. Näihin työvoiman tarjontaan liittyviin rakenteellisiin ongelmiin puuttuminen edellyttää erityyppisiä toimenpiteitä. Yksi tällainen toimenpide voisi olla sovellutus Tanskan mallista, jossa koulupudokkaisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja ohjataan eri toimenpiteiden piiriin. Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys, joka mahdollistaa Tanskan mallin soveltamisen. Uudistus tähtää muun muassa rekisterien huomattavaan kehittämiseen ja nuorten tietojen luovuttamista koskevien säädösten muuttamiseen sekä viranomaisyhteistyöverkoston luomiseen.

Kansainvälisen kokemuksen ja vaikuttavuustutkimusten mukaan oppisopimuskoulutus edistää pysyvää työllistymistä. Oppisopimuskoulutuksen voimakas laajentaminen edellyttää kuitenkin järjestelmän kehittämistä. Kansainvälisten tutkimusten perusteella myös velvoittavuudella ja yksilökohtaisella seurannalla on korostunut rooli nuoriin liittyvien erityistoimenpiteiden toteuttamisen onnistumisessa. Suomessa nuorille on sosiaaliturvassa liitetty velvoittavuutta, mutta velvoittavuuden lisäystä tulee edelleen harkita, seurannan onnistuneisuutta selvittää ja ottaa samalla oppia muiden maiden hyvistä käytännöistä.