Perusturvan taso on Suomessa matala ja jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä

(1.3.2011 / THL)  Perusturvan taso on Suomessa matala, kun sitä verrataan minimikulutukseen tai väestön sopivaksi katsomaan vähimmäistasoon. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot asumismenojen jälkeen ovat laskeneet vuodesta 1990 lukuun ottamatta eläkkeensaajia. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on hyvin korkea, ja se on kasvanut vuodesta 1990.

Suurin osa perusturvan varassa elävistä kotitalouksista ei pysty kattamaan tuloillaan kohtuullisen minimin mukaista kulutusta. Takuueläkkeen myötä eläkkeensaajat ovat ainoa ryhmä, jonka perusturvan taso riittää kattamaan kohtuullisen minimikulutuksen. Muiden perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot riittävät kattamaan vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta minimikulutuksesta. Minimikulutuksen kattamisen arvioidaan vaativan yksinasuvalta 575–660 euroa kuukaudessa asumismenojen jälkeen vuonna 2011.

Vuonna 2010 väestön sopivaksi katsoma vähimmäisturvan taso yksinasuvalla oli 670 euroa kuukaudessa asumismenojen jälkeen. Viidentoista vuoden aikana perusturvaetuuksien taso suhteessa väestön katsomaan riittävään vähimmäisturvan tasoon on alentunut. Vuonna 1995 yksinasuvan työttömän perusturva kattoi 77 prosenttia väestön sopivaksi katsomasta vähimmäisturvan tasosta, vuonna 2010 enää 62 prosenttia.

Perusturvaetuuksien matalaa tasoa kuvaa niiden suhde toimeentulotuen tasoon. Eläkeläisiä lukuun ottamatta kaikille tarkastelluille perusturvan varassa eläville kotitalouksille syntyi tehdyn arvioinnin mukaan oikeus toimeentulotukeen. Oikeus toimeentulotukeen syntyy arvioinnissa pitkälle siksi, että toimeentulotuki korvaa korkeampia asumismenoja kuin asumistuki.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen vähimmäisturvan taso ennen asumismenoja on keskimääräistä tasoa, mutta asumismenojen jälkeen tarkasteltuna suomalaisen vähimmäisturvan taso jää hieman alle länsieurooppalaisen keskitason.

Perusturvan varassa olevien kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat reaalisesti kasvaneet vuodesta 1990, mutta käytettävissä olevat tulot asumismenojen jälkeen ovat laskeneet kaikilla muilla paitsi eläkkeensaajilla. Perusturvan varassa olevien tulotaso suhteessa keskipalkkaisiin on laskenut vuodesta 1990 riippumatta siitä, tarkastellaanko tuloja ennen vai jälkeen asumismenojen, lukuun ottamatta eläkkeellä olevia pariskuntia.

Yksinasuvan perusturvan varassa elävän tulotaso ennen asumismenoja on 37–45 prosenttia keskipalkkaisesta vuonna 2011. Vertailtaessa tulotasoa kohtuullisten asumismenojen jälkeen perusturvan varassa elävän yksinasuvan tulotaso on 23–32 prosenttia keskipalkkaisesta.

Vuonna 2009 noin 150 000 suomalaista eli kotitalouksissa, joiden bruttotuloista yli 90 prosenttia koostui perusturvaetuuksista, ja heidän määränsä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Perusturvan varassa elävien kotitalouksien köyhyysriski on 89 prosenttia, ja riski on kasvanut 1990-luvun alusta.

Joulukuussa 2010 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan perusturvan riittävyydestä laaditaan joka neljäs vuosi kokonaisarvio ennen eduskuntavaaleja, jolloin se on käytettävissä esimerkiksi hallitusohjelmasta sovittaessa. Perusturvan arvioinnissa tulee ottaa huomioon keskeisimmät Kelan etuudet sekä toimeentulotuki. Perusturvan arvionnin teettää sosiaali- ja terveysministeriö. THL:n asettamaan työryhmään kuuluivat lisäksi Kelan, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Tilastokeskuksen, Turun yliopiston sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen asiantuntijoita.