Sisäisen kellon geenit vaikuttavat hedelmällisyyteen

(27.4.2010 / THL)  Ihmisen sisäisen kellon on ensimmäisen kerran osoitettu vaikuttavan hedelmällisyyteen. Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin neljän keskeisen kellogeenin, ARNTL, ARNTL2, CLOCK ja NPAS2, suhdetta keskenmenoihin, raskauksiin, kaamosoireisiin ja hyvinvointiin suomalaisilla. Tulosten perusteella geeneistä kaksi, ARNTL ja NPAS2, vaikuttavat lisääntymiseen ja käyttäytymisen vuodenaikaisvaihteluun. Molemmat on aiemmin osoitettu kaamosmasennukselle altistaviksi perintötekijöiksi. Sisäisen kellon ytimestä löytyvät geenit vaikuttavat paitsi mielenterveyteen myös laajemmin terveyteen.

Useasta geenistä koostuva kelloyksikkö löytyy jokaisessa solussa tumasta. Sen käyntiä ohjaa aivojen suprakiasmaattisen tumakkeen hermosoluissa sijaitseva keskuskello. Keskuskello puolestaan pysyy ajassa ulkoisten merkkien avulla, joista tärkeimpiä on valon ja pimeyden vaihtelu. Keskuskello tahdistaa solujen aineenvaihduntaa ja jakautumista sekä elimistömme uni-valverytmiä, vuorokausirytmejä ja vuorokautta pitempiä rytmejä. Sisäisen kellon rytmihäiriöt voivat olla terveysriski. Kellogeenien kirjoitusmuodoilla ja mutaatioilla on vaikutuksensa muun muassa metaboliseen oireyhtymään, aikuisiän diabetekseen, eräisiin syöpiin ja eräisiin unihäiriöihin sekä mielialahäiriöihin. Sisäisen kellon toimintaan vaikuttamalla on mahdollista vaikuttaa myös keskeisten terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn.

Kellogeenit valottavat masennuksen sekä päihde- ja unihäiriöiden taustaa

Ruotsalaisen väestöaineistotutkimuksen mukaan PER2-kellogeeni on sidoksissa masennukseen, eikä tämä geneettinen riski vaatinut altistumista kielteisiksi koetuille elämäntapahtumille tai taloudellisille ongelmille, joiden tiedetään nostavan masennusriskiä. Toisessa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että CRY2-kellogeenin tietyt kirjoitusmuodot ja poikkeava toiminta ovat merkki masennustilasta.

Alkoholin käyttötottumukset vaikuttavat sisäisen kellon luomaan vuorokausirytmiin. Alkoholin väärinkäyttö tai alkoholiriippuvuus ja masennus esiintyvät usein samanaikaisesti. CLOCK-kellogeeni näyttääkin suomalaisessa väestöaineistotutkimuksessa olevan yhteydessä niukkaan sosiaalisuuteen sekä masennukseen ja alkoholin väärinkäyttöön silloin, kun ne esiintyvät samaan aikaan, mutta ei kumpaankaan näistä häiriöistä yksinään.

Unihäiriöt ja masennus esiintyvät myös usein samanaikaisesti. PER2-kellogeenin toimintaan vaikuttava TIMELESS-kellogeeni selittää unihäiriöinä ilmenevää masennusta. Unihäiriöissä kuitenkin on sukupuolisidonnaisia eroja: naisilla TIMELESS-geeni selittää päivänaikaista väsymystä masennustilan yhteydessä, miehillä taas varhaisaamun heräilyä masennustilan yhteydessä. Löydökset antavatkin tukea käsitykselle, että naisten ja miesten mieliala ja uni ovat elimistön toimintoina varsin eri tavoin säädeltyjä.