 |
|
|
|
ISSN 1797-3120
PääkirjoitusUutiset Kolumni Lukijoiden kirjoituksia Vaaliliite Kuvakilpailun satoa
|
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto: Viivästyneestä toimeentulotuesta aiheutuneesta vahingosta voi vaatia vahingonkorvausta (26.3.2009 Ajassa Nyt) Viime vuonna voimaan tulleessa laissa määriteltiin toimeentulotuen käsittelylle määräajat. Lain mukaan hakemus on käsiteltävä viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa ja kiireellisissä tapauksissa samana tai korkeintaan seuraavana työpäivänä. Moni kunta ei kuitenkaan edelleenkään noudata syystä tai toisesta tätä toimeentulotuesta annetun lain 14§ 4 momenttia, mikä on viimesijainen keino turvata kansalaisen välttämätön toimeentulo ja huolenpito-oikeudet, joista on säädetty myös perustuslaissa. Useissa kunnissa päätöksenteko kestää useita viikkoja. - Se on julmaa ihmisten heitteillejättöä, sanoo EOK:n toiminnanjohtaja, lainsäädäntötoimittaja Jarmo Juntunen. Asiasta uutisoitiin EOK:n Sanomat24 -verkkolehdessä. Ihmisille on kova paikka olla viikkoja ilman ruokaa tai lääkkeitä. Lisäksi monet perheet ovat joutuneet häädetyksi asunnoistaan toimeentulotuen käsittelyn hitauden vuoksi. - Jos viivästyneet toimeentulotukipäätökset aiheuttavat vahinkoa olisi vahingonkärsijän syytä harkita mahdollisten oikeustoimien käynnistämistä. Kunta voi olla velvollinen maksamaan myös oikeudenkäyntikulut vahingonkorvauslain perusteella. Vahingonkorvausvaatimus tulee osoittaa kyseiselle kunnalle tai kaupungille, sanoo Juntunen järjestön tiedotteessa. HFU ry on kantanut myös huolta asiasta . Oulun kaupungissa tapahtuvista toimeentulotukihakemusten jatkuvista viivästymisistä johtuen järjestö on jättänyt Lääninhallitukseen hallintokantelun, jossa kuntien valtionosuusjärjestelmään perustuen vaaditaan Lääninhallitusta asettamaan Oulun kaupungille uhkasakkorangaistus. Toimeentulotuen tasokorotus vähentäisi köyhyyttä
Köyhyys on kaksinkertaistunut Suomessa 1990-luvun lamavuosista. Tärkeimpänä syynä on julkisten tulonsiirtojen jääminen jälkeen yleisestä tulotasosta. EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntusen mielestä toimeentulotuen siirto Kelalle varmasti helpottaisi kuntien talousahdinkoa sekä vapauttaisi sosiaalitoimen resursseja sosiaalityöhön ja ahdinkoon joutuneiden ihmisten auttamiseen. Samalla taattaisiin kaikille suomalaisille yhtäläiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Seppo Sallilan tuoreessa väitöskirjassa Hyvinvointivaltion optimaalisen köyhyyspolitiikan määrittelyä todetaan, että julkisiin tulonsiirtoihin perustuva järjestelmä näyttäisi pystyvän vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Parhaiten tähän näyttäisi tepsivän toimeentulotukeen puuttuminen. Köyhyyden tehokas vähentäminen edellyttäisi toimeentulotuen tason nostoa.
Väitöksen päätuloksen mukaan köyhyyttä voitaisiin vähentää joko puuttumalla toimeentulotukeen tai muuhun perusturvaan. Näistä toimeentulotuen korotus olisi tehokkaampi kuin muuhun perusturvaan kohdistuvat muutokset. Näihin ei sisältyisi toimeentulotukijärjestelmän muutoksia. Perusturvan muutokset vähentäisivät köyhyyttä, jos keskityttäisiin alimpaan työttömyysturvaan, yksinäisen kansaneläkkeeseen, asumistukeen ja opintorahaan.
Toimeentulotuen tason nostosta vähintään 600 euroon on Kristillisdemokraatit puolestaan tehnyt eduskunnalle lakialoitteen 12.2.2009.
|
