HUOM!  Ajassa Nyt -verkkolehti vaihtoi ohjelmistoalustansa uuteen toukokuussa 2011.  Samalla vaihdettiin serveriä.  Tämä on lehden vanhempi versio.  Nykyiseen lehteen pääsee tutustumaan tästä tai alapuolen valikosta.
[ Etusivu ]  [ Uusi Ajassa Nyt ]  [ Artikkelit ]  [ Blogit ]  [ TV -ohjelmat ]  [ Toimitus ]  [ Sivukartta
ISSN 1797-3120

PääkirjoitusUutiset Kolumni Lukijoiden kirjoituksia Vaaliliite Kuvakilpailun satoa

Jaa Facebookissa

Päivän sää
Päivän sää

 

Website Builder

Web Hosting

 

Velkajärjestelytyöryhmä ehdottaa:

Uudet maksuohjelmat aiempaa useammin alle viisi vuotta

(11.12.2009 / Oikeusministeriö)  Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että velkajärjestelyn maksuohjelman normaalikesto olisi nykyisen viiden vuoden sijasta kolme vuotta. Tavoitteena on nopeuttaa ylivelkaantuneiden henkilöiden palaamista yhteiskuntaan aktiivisiksi toimijoiksi. Uudistus ei koskisi jo vahvistettuja maksuohjelmia. Työryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeri Tuija Braxille.

Niin sanotut nollaohjelmat säilyisivät kuitenkin edelleen viiden vuoden mittaisina. Nollaohjelma vahvistetaan velalliselle, jolla on niin pienet tulot, ettei niistä riitä suoritusta velkojille. Nollaohjelmia on arviolta 40 prosenttia kaikista maksuohjelmista. Viiden vuoden kestoa työryhmä perustelee velkojien edulla: on kohtuullista katsoa tämä aika, parantuuko velallisen maksukyky.

Jos velalliselta puuttuu pysyvästi maksukyky esimerkiksi iän tai sairauden vuoksi, tuomioistuin voisi kuitenkin vahvistaa viittä vuotta lyhyemmänkin nollaohjelman. Esimerkiksi pienellä eläkkeellä olevat vanhukset voisivat näin saada viittä vuotta lyhyemmän ohjelman.

Velkajärjestelylaissa säädetään lukuisista velkajärjestelyn esteistä, kuten ilmeisen kevytmielisestä velkaantumisesta. Erityisperusteilla velalliselle voidaan kuitenkin myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. Työryhmä katsoo, että näissä tapauksissa maksuohjelman tulisi olla viiden vuoden mittainen lukuun ottamatta velallisia, joilta puuttuu pysyvästi maksukyky esimerkiksi iän tai sairauden perusteella. Pitempi perintäaika on paikallaan silloin, kun velkaantuminen ei ole tapahtunut ilman velallisen omaa syytä.

Nykyiseen tapaan vähävaraisella yksityisellä velkojalla, kuten esimerkiksi takaajalla, säilyy mahdollisuus periä omaa saatavaansa kaksi vuotta muita velkojia pidempään.

Nyt annettu ehdotus päättää velkajärjestelylain uudistamisen ensimmäisen vaiheen. Toisessa vaiheessa velkajärjestelylakia tarkistetaan kokonaisvaltaisemmin, jotta se olisi velallisen ja velkojien kannalta mahdollisimman oikeudenmukainen, kannustava ja yksinkertainen. Työryhmän toimikausi jatkuu 31.12.2010 saakka.

Finanssialan Keskusliitto ja Suomen Perimistoimistojen liitto ovat jättäneet ehdotukseen eriävän mielipiteen. Seuraavaksi ehdotus lähtee laajalle lausuntokierrokselle.

Lue myös: Velka ei edelleenkään käytännössä pääse vanhenemaan