Lukijoiden kirjoituksia:

Kalastuspuistossa on tulevaisuus

(23.6.2009)  Sanomalehti Länsi-Suomessa (16.06) olleen artikkelin mukaan Selkämeren kansallispuisto -hankkeessa kansallispuisto ulottuisi myös Vakka-suomen alueelle. 

Vakka-Suomen rannikkoalueen kunnat ja sidosryhmät vastustavat yksimielisesti suunnitelmaa liittää Vakka-Suomen rannikkoalueesta osia Selkämeren kansallispuistoon. Vakka-Suomi haluaa itse ottaa vastuun alueen suojelusta ja kehittämisestä. Uudenkaupungin, Pyhärannan ja Kustavin kuntarajojen sisään ei kansallispuiston alueita tai yhteistoiminta-aluetta tule ulottaa, koska täällä on jo 2002 valittu toinen kehittämissuunta, joka nyt on konkretisoitumassa kalastuspuisto-ohjelman myötä.

Kansallispuisto alueella vaarantaa koko saariston elinvoimaisuuden ja merialueen pitkäjänteisen kehittämisen. Kansallispuistoon suunnitellulla yhteistoiminta-alueella ollaan liittämässä alueita kansallispuistoon ilman paikallisten maa- ja vesialueen omistajien suostumusta. Kansallispuisto tuo aina rajoituksia alueella kalastukseen, metsästykseen ja jopa virkistyskäyttöön ja alueella liikkumiseen. Tätä eivät kunnat, organisaatiot ja yksityishenkilöt hyväksy. Kansallispuistolla passivoitettaisiin alueen kehittäminen ja siirrettäisiin vastuu metsähallituksen puisto-osastolle, jolla ei ole mitään positiivista näyttöä pitkään hallitsemiensa alueiden käytöstä ja vaalimisesta.

Kunnat ja kuntalaiset vaativat, että he saavat ottaa itse vastuun oman saariston ja merialueen kehittämisestä. Tämä vaatimus on perusteltua, sillä saaristoon ja kalastusalueeseen ja omaehtoiseen kehittämiseen on investoitu paljon rahaa ja aikaa. Alueelle on perustettu kalastuspuisto, joka kehittää alueen kalataloutta, elinkeinoja sekä matkailua.

Kalastuspuiston tavoitteena on luoda tulevaisuuden saaristo, jossa huomioidaan alueen elinkeinot, virkistyskäyttö, matkailu ja suojelutarpeet. Kalastuspuisto on yksi seitsemästä Suomen kalastuksen kehittämisen erikoisalueesta. Kalastuspuiston tavoitteena on kehittää aluetta paikallisin voimin.

Kalastuspuistoa kehitetään seuraavin keinoin: Nostetaan kalan jalostusastetta, hyödynnetään luonnonmukaisia kalakantoja kestävästi, parannetaan kalavesien ja kalastusoikeuksien saatavuutta ammattikalastajille huomioimalla kalatalouden tarpeet rakentamishankkeissa vesialueilla, minimoidaan hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamat haitat pyyntivälineitä kehittämällä sekä riittävällä metsästyksellä.

Kalataloudella on ollut alueella aina suuri merkitys. Kalatalous työllistää alueella suoraan yli 200 henkilöä ja välillisesti n. 400 henkilöä. Kansallispuistolla vaarannetaan alueen kalatalous. Kansallispuistolla viedään pohja kalatalouden hyväksi tehdyltä työltä alueella. Uusikaupungin alueella investoitiin vuonna 2009 kalatalouden kehittämiseen yli 2 milj. euroa. Viime vuosina kalatalouteen on investoitu yli 10 milj. euroa.  Kalatalousyritysten yhteinen liikevaihto on lähes 30 milj. euroa. Vuosina 2000 – 2008 kalatalouteen alueella on investoitu julkista ja yksityistä rahaa 12,3 milj. euroa.  Liiketaloudellisesti kalatalous on alueella merkittävässä roolissa.

Kalankasvatus on kalatalouden perusta. Kalanjalostuksen elinehto on alueella sijaitsevat kalankasvatuslaitokset. Kalankasvatus turvaa myös luonnonkalan jalostuksen ja kuljetusketjun säilymisen elinvoimaisena. Kansallispuisto estää kalankasvatuksen saaristossa. Kalan vesiviljelyn kehittäminen on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tärkeä osa-alue, jota tullaan edistämään ja tukemaan myös EU- politiikan keinoin.

Alueella olevista Natura alueista on yksityisessä omistuksessa yli 50%. Natura-alueita on perustettu eri perusteilla. Yksityisen alueelle ei voi kansallispuistoa perustaa. Yleisöä palvelevien kohteiden kävijämääriä ei voi lisätä nykyisestä ottaen huomioon alueiden koko ja luonne. Nykyiset suojelualueet ja -tasot riittävät turvaamaan alueen luonnon monimuotoisuuden. Natura alueilla on metsästys, kalastus ja kalanviljely sallittu, joten nämä suojelualueet eivät uhkaa metsästystä eikä kalataloutta.  Ulkomerellä sijaitsee myös hylkeiden suojelualue Sandbäck (2750 ha), jolla on kesäaikana useita satoja hylkeitä (Parhaimmillaan yhdellä kertaa havaintoja yli 600 kpl). Sandbäckin alue on riittävän suuri alue turvaamaan hylkeiden suojelun alueella.

Aluetta usean vuosikymmenen ajan seurannut professori Sakari Hinneri on tutkinut, että Vakka-Suomen rannikkoalueen ulkoluotojen kasvilajisto ja kasvillisuus ovat merkittävästi monipuolistuneet 1970- luvun lopulta alkaen. Muualta itämeren alueelta ei vastaavaa ole raportoitu.  Suurimman uhan alueen kasvillisuudelle aiheuttavat merimetsot. Näiden vähentäminen alueella on vielä mahdotonta, koska merimetso ei kuulu vielä metsästettävien lajien joukkoon. Mikäli alueelle tulee kansallispuisto, se estäisi tulevaisuudessakin merimetsokannan vähentämisen kalastuselinkeinon ja uhanalaisen kasvillisuuden turvaamiseksi.

Alueella on paljon hirvieläimiä (hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris). Hirvieläimistä suurin kanta on valkohäntäpeuroilla. Valkohäntäpeura on eniten metsästetty hirvieläinlaji saaristossa. Kansallispuisto kieltäisi alueella metsästämisen ja tämä aiheuttaisi valkohäntäpeura- ja hyljekantojen hoitamattomuutena suuria ongelmia. Metsästys on alueella tärkeä luonnonhoitokeino. Hylkeet aiheuttavat suuria taloudellisia ongelmia kalataloudelle ja alueen kalastajille. Alueen hylkeenmetsästystä ei pidä kieltää vaan lisätä, kasvavan hylje ongelman takia. Alueella harjoitetaan myös metsästysmatkailua, joka painottuu hylkeen ja vesilintujen metsästykseen.

Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi edellytämme päättäjien kuuntelevan tällä kertaa kuntia ja paikallisia organisaatioita sekä alueen omistajia.  Kansallispuisto voidaan perustaa Satakuntaan, jossa sen perustamista on pitkään valmisteltu.  Uudenkaupungin, Pyhärannan ja Kustavin kuntarajojen sisään ei kansallispuiston alueita tai yhteistoiminta-aluetta tule ulottaa, koska täällä on jo 2002 valittu toinen kehittämissuunta, joka nyt on konkretisoitumassa kalastuspuisto-ohjelman myötä.

Vakka-Suomen saariston kehittämistyöryhmä